Kunnallisoikeutta koskevaa oppimateriaalia

Kunnallisoikeutta koskevaa oppimateriaalia
---------------------------------------------

KUOIA3/JOIKA5 Oikeussuoja hallinnossa

Luennot klk 2010 / Asko Uoti

Materiaali |pdf-tiedosto, 26.3.2010|
-------------------------------------------------------------------------


Asko Uoti

KUOIA3/JOIKA5 Oikeussuoja hallinnossa
Jaksossa annettava opetus sisältää luennot ja
luentoihin liittyvät harjoitukset. Luento on
yhteinen julkisoikeuden ja kunnallisoikeuden
opiskelijoille. Harjoitukset
järjestetään erikseen julkisoikeuden ja
kunnallisoikeuden opiskelijoille.

Luennot
Ma 15.3.2010 klo 10-12, Pinni A 1078
(HUHTANEN)
Ke 17.3.2010 klo 14-16, Päätalo C 6
(HUHTANEN)
Ma 22.3. klo 10-12, Pinni A1078 (Uoti)
Ke 24.3. klo 10-12, Päätalo ls C 8 (Uoti)
Oikeustapausharjoitukset
kunnallisoikeuden opiskelijoille (UOTI)
Ti 30.3.2010 - 20.4.2010 viikottain klo 13-
16, Pinni A 2057 (+ kotiharjoitustehtävät)

OIKEUSSUOJA HALLINNOSSA, KUOIA3
(5 op) / Kunnallisoikeuden ryhmä
- Tenttiminen 2010
Aika : TI 27.04.2010 klo 13 – 16
Paikka : Pinni A 2057
A ika : TI 11.05.2010 klo 16 – 20
Paikka : Päätalo D 10 a+b
Aika : Ma 24.05.2010 klo 8 – 12
Paikka : Päätalo D 10 a+b
KUOIA3 Oikeussuoja hallinnossa 5 op
Legal Security in Public Administration

Tavoitteet

Jakson suoritettuaan opiskelija tuntee hallinnon laillisuusvalvontaa ja hallinnon
oikeussuojajärjestelmää koskevan oikeudellisen normiston sekä niihin liittyvät keskeiset
oikeudelliset ongelmat. Hän osaa soveltaa hallinto-oikeudellista lainsäädäntöä käytännön ratkaisutoiminnassa.

Sisältö
1 Hallintokantelu ja muu hallinnon laillisuusvalvonta
2 Hallintopäätöksen korjaaminen
3 Muutoksenhaku hallintopäätökseen: hallintovalitus, kunnallisvalitus, ylimääräinen
muutoksenhaku
4 Hallintoriita
5 Kansainväliset oikeusturvakeinot
6 Hallinto-oikeudellisten oikeustapausten ratkaiseminen
Vaadittavat opintosuoritukset
suomeksi:
Osallistuminen opetukseen ja Harjoitustyö(t) ja Kertauskuulustelu
tai
Kirjallinen tentti
Aktiivinen osallistuminen luennoille ja oikeustapausharjoituksiin, niihin liittyvien
tehtävien suorittaminen sekä oikeustapaustentti. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa
opintojakson myös kirjallisuustenttinä.
Kirjallisuus/Oppimateriaali
Tenttikirjallisuus (kirjatenttimahdollisuus koskee vain sivuaineopiskelijoita):
1. Mäenpää: Hallintoprosessioikeus. Juva 2007.
2. Yhdestä kuntalain kommentaarista (Harjula–Prättälä 2007 tai Hannus-Hallberg-
Niemi 2009) kuntalain muutoksenhakua koskeva luku (luku 11).
3. Perehtyminen seuraavien säädöksien keskeiseen sisältöön niihin myöhemmin
tehtyine muutoksineen: Perustuslaki 731/1999, 21 §, Va 101.
Hallintolainkäyttölaki 586/1996, Pr 103. L oikeudenkäynnin julkisuudesta
hallintotuomioistuimissa 381/2007, Pr 205. Oikeusapulaki 257/2002, Pr 301. L
tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä
maksuista 701/1993, Pr 309. Hallinto-oikeuslaki 430/1999, Pr 411. L
korkeimmasta hallinto-oikeudesta 1265/2006, Pr 413. Markkinaoikeuslaki
1527/2001, Pr 418. Vakuutusoikeuslaki 132/2003, Pr 419. L sähköisestä
asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003, Yh 107. Kuntalaki 365/1995, 11 luku,
Ha 301.
22.3.2010
OIKEUSSUOJA HALLINNOSSA (JOIKA5/KUOIA3)
(5 op)
- LUENNON JÄSENNYS / Asko Uoti (22.3. JA 24.3.)
1. HALLINNON OIKEUSSUOJAJÄRJESTELMÄSTÄ
2. HALLINNON LAILLISUUSVALVONTA
3. HALLINTOKANTELUSTA
LAILLISUUSVALVONNAN MUOTONA
4. OIKAISUVAATIMUKSEEN PERUSTUVA
ITSEOIKAISU
5. MUUTOKSENHAKU HALLINTOPÄÄTÖKSEEN
- ERITYISESTI KUNNALLISVALITUS
HALLINNON OIKEUSSUOJAJÄRJESTELMÄSTÄ
- Oikeussuoja hallinnossa
Keskeinen oikeussuojan sisällön määrittelyn lähtökohta:
PL 21 §:
”Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi
asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan
toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa
viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja
velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun
riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada
perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon
takeet turvataan lailla.”
- oikeus asianmukaiseen viranomaiskäsittelyyn
- oikeus saada päätös tuomioistuimen ratkaistavaksi
- tarkoituksena suojata:
􀁸 asianosaisia
􀁸 hallinnon asiakkaita
􀁸 intressenttejä
- oikeusturvamuodot:
􀁸 laillisuusvalvonta
􀁸 muutoksenhaku
􀁸 yleiset vaikutusmahdollisuudet
Oikeussuojan ajallinen ja sisällöllinen ulottuvuus
Preventiivinen oikeussuoja:
􀁸 ennalta vaikuttava
􀁸 asian käsittelyn ja viranomaisen menettelyn sääntely
􀁸 hallintolaki (434/2003) ja (ennakolliset)
oikeusturvatakeet
Repressiivinen oikeusturva:
􀁸 jälkikäteinen; korjaava
􀁸 lainvastaisen päätöksen tai menettelyn korjaaminen
sekä päätöksen oikaiseminen, muuttaminen ja
kumoaminen
􀁸 hallintolaissa säädellään näistä vain päätöksessä ja
asian käsittelyssä olevan virheen korjaamisesta
􀁸 hallintolainkäyttölaki (1996/586); erityislait
KESKEISET OIKEUSTURVAMENETTELYT
HALLINTOASIOISSA
Hallintomenettelyssä käsiteltävät asiat
Asia-, menettely- ja
kirjoitusvirheen korjaaminen
Päätöksen oikaiseminen
Asian uudelleenkäsittely
Laillisuusvalvonta
Korjaamismenettely (HL 50-53
§:t)
Oikaisuvaatimusmenettely
(erityislaki)
Asian uusi vireillepano HL:n
mukaisesti (ei säännelty)
Hallintokantelu, muistutus
Hallintoprosessissa käsiteltävät asiat
Hallintopäätöksen muuttaminen
tai kumoaminen
Lainvoimaisen päätöksen
muuttaminen tai kumoaminen
Hallintosopimusta ja
julkisoikeudellista
oikeussuhdetta koskevan riidan
ratkaiseminen
Veron tai maksun muuttaminen
Hallintovalitus tai
kunnallisvalitus (HLL, KuntaL)
Ylimääräinen muutoksenhaku
(HLL 58-68 §:t)
Hallintoriita (HLL 69-70 §:t)
Valitus (VML, HLL),
perustevalitus
Yleisessä lainkäytössä käsiteltävät asiat
Rikosoikeudellinen virkavastuu
Virkamiehen tai julkisyhteisön
vahingonkorvausvastuu
Rikosilmoitus, syyte
Korvauskanne
HALLINNON LAILLISUUSVALVONTA
􀁸 lähtökohtana viranomaisen yleinen velvollisuus valvoa
omaa toimintaansa
􀁸 esimiesasemassa olevat valvovat
􀁸 yleinen ja erityinen laillisuusvalvonta
􀁸 valvonnan toteutus/seuraukset:
- ylimmät lainvalvojat, erityiset valvontaorgaanit
- viraston, laitoksen ja muun orgaanin johdon
suorittama valvonta (ja ohjausta)
- mahdollisuus pidättää alemman
toimielimen/virkamiehen käsiteltävänä oleva asia
itselleen
- työnjohto- ja valvontamääräykset epäkohtien
korjaamisen välineinä
YLEINEN LAILLISUUSVALVONTA
- Ylimmät lainvalvojat:
Eduskunnan oikeusasiamies (EOA) ja valtioneuvoston
oikeuskansleri (Oka)
􀁸 julkisen vallan käytön ja julkisten tehtävien
hoitamisen laillisuuden valvonta
􀁸 perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen
valvonta
􀁸 oma-aloitteinen valvonta virkatoimintana
􀁸 toimivat yleisinä kanteluviranomaisina
􀁸 huomion kiinnittäminen
􀁸 suosituksen antaminen
􀁸 huomautuksen antaminen
􀁸 syytteen nostaminen
􀁸 oikaisutoimenpiteet (voivat esim. hakea päätöksen tai
tuomion purkamista tai esittää viranomaiselle
päätöksen tai menettelyn muuttamista)
􀁸 esityksiä säännösten ja määräysten muuttamiseksi
ERITYISET LAILLISUUSVALVONTAVIRANOMAISET
- Valvonta kohdistuu erityisiin asiaryhmiin ja toimintoihin
􀁸 Tietosuojavaltuutettu (ja –lautakunta)
- henkilötietojen käsittelyn valvonta
- voi kieltää henkilötietojen käsittelyn
- lupa arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn
􀁸 Tasa-arvovaltuutettu (ja –lautakunta)
- syrjintäkiellon noudattamisen valvonta (Tasa-arvoL
7§)
- syrjivän menettelyn kieltäminen (Tasa-arvoL 21 §)
􀁸 Vähemmistövaltuutettu
- etnisen syrjimättömyyden toteutumisen valvonta
- yhdenvertaisuuslain noudattamisen valvonta
􀁸 Lapsiasiavaltuutettu
- arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutumista ja
seurata lasten ja nuorten elinolosuhteita
􀁸 Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies
- päätehtävä potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden
oikeuksien edistäminen (neuvonta, avustaminen,
tiedotus)
Esimerkki hallinnon sisäisen, hierarkkisen,
valvonnan toteuttamisesta: sosiaalihuolto
Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710:
3 § (22.12.2009/1541)
Sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu
sosiaali- ja terveysministeriölle.
Aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja
valvonta toimialueellaan.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja
terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden
toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen
yhdenmukaistamiseksi sosiaalihuollon ohjauksessa ja valvonnassa.
Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja
valvoo sosiaalihuoltoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat:
1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat;
2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat
asiat;
3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuoltoa tai
terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan;
sekä
4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja
aluehallintovirastojen tarkemmasta työnjaosta ohjauksessa ja
valvonnassa voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
Valtakunnan hallintoviranomaisille tämän lain mukaan kuuluvien
tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Ks. L sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992. Ks.
myös L Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta 669/2008.
4 § (23.5.2001/413)
Sosiaalihuollon asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan
tutkimus- ja kehittämiskeskus, josta säädetään sosiaali- ja
terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa
(1073/1992).
L sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta
1073/1992 on kumottu L:lla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta
668/2008.
5 §
Kunnan on pidettävä huolta sosiaalihuollon suunnittelusta ja
toteuttamisesta sen mukaan, kuin tässä laissa tai muutoin
säädetään.
Sosiaalihuollon järjestämisestä kunta voi huolehtia siten kuin
sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
annetun lain 4 §:ssä säädetään. (3.8.1992/736)
…
6 § (3.8.1992/736)
Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista
tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa laissa säädetään
sosiaalilautakunnan taikka muun vastaavan toimielimen tehtäväksi,
huolehtii yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen
toimielin. (22.12.2006/1329)
…
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira
(Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta
669/2008)
Viraston tehtävänä on huolehtia:
1) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa
(559/1994), kansanterveyslaissa (66/1972), työterveyshuoltolaissa
(1383/2001), erikoissairaanhoitolaissa (1062/ 1989),
mielenterveyslaissa (1116/1990), yksityisestä terveydenhuollosta
annetussa laissa (152/1990), tartuntatautilaissa (583/1986),
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä
käsittelystä annetussa laissa (159/2007), sähköisestä
lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007), sosiaalihuoltolaissa
(710/1982), yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa
laissa (603/1996), kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa
laissa (519/1977), terveydensuojelulaissa (763/1994),
alkoholilaissa (1143/1994), kemikaalilaissa (744/1989),
toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa
(693/1976) ja geenitekniikkalaissa (377/1995) sille säädetystä
lupahallinnosta, ohjauksesta ja valvonnasta;
2) raskauden keskeyttämistä, steriloimista, oikeuspsykiatriaa,
hedelmöityshoitoja, ihmisen elimien, kudoksien ja solujen
lääketieteellistä käyttöä, lääketieteellistä tutkimusta ja
kuolemansyyn selvittämistä koskevassa lainsäädännössä sille
säädetyistä tehtävistä;
3) muussa laissa tai asetuksessa sille säädetyistä tehtävistä.
Virasto hoitaa lisäksi ne edellä tarkoitetun lainsäädännön nojalla
sen toimialaan liittyvät tehtävät, jotka sosiaali- ja terveysministeriö
sille määrää.
Laki aluehallintovirastoista 20.11.2009/896
1 § Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään aluehallintovirastoista. Muista valtion
aluehallinnon tehtäviä hoitavista viranomaisista säädetään
erikseen.
2 § Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus
Aluehallintovirastot edistävät alueellista yhdenvertaisuutta
hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja
valvontatehtäviä alueilla.
3 § Suhde muuhun lainsäädäntöön
4 § Aluehallintovirastojen toimiala ja tehtävät
Aluehallintovirastot hoitavat niille erikseen säädettyjä tehtäviä
seuraavilla toimialoilla:
1) sosiaali- ja terveydenhuolto;
2) ympäristöterveydenhuolto;
3) koulutus- ja muu sivistystoimi;
4) oikeusturvan edistäminen ja toteuttaminen;
5) ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön alaan kuuluvat lupa- ja
muut hakemusasiat;
6) pelastustoimi;
7) työsuojelun valvonta ja kehittäminen, työssä käytettävien
tuotteiden tuotevalvonta sekä työsuojelulainsäädännön
noudattamisen valvonta työsuojeluviranomaisena;
8) kuluttaja- ja kilpailuhallinto.
Aluehallintoviraston tehtävänä on lisäksi:
1) peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi;
2) maistraattien ohjaus, valvonta ja kehittäminen; ….
3) varautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen,
valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien
valmiussuunnittelun tukeminen, valmiusharjoitusten järjestäminen sekä alue- ja paikallishallinnon
turvallisuussuunnittelun edistäminen;
4) viranomaisten johtaessa turvallisuuteen liittyviä tilanteita alueella tukea toimivaltaisia viranomaisia ja
tarvittaessa sovittaa yhteen toimintaa niiden kesken;
5) poliisitoimen alueellinen viranomaisyhteistyö sekä varautumisen ja valmiussuunnittelun
yhteensovittaminen poliisitointa koskien.
Aluehallintovirastolla voi olla myös muita erikseen säädettyjä tehtäviä.
Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointimenettelystä
voidaan säätää valtiovarainministeriön asetuksella.
Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710
55 § (31.10.2008/670)
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja
aluehallintovirasto voivat tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän tässä
laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä
käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen
tekemiseen on perusteltu syy. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirasto voi lisäksi perustellusta syystä määrätä
aluehallintoviraston tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan
tehdä ennalta ilmoittamatta. (22.12.2009/1541)
Tarkastaja on päästettävä kaikkiin toimipaikan tiloihin.
Tarkastuksessa on salassapitosäännösten estämättä esitettävä
kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä
tarkastuksen toimittamiseksi. Lisäksi tarkastajalle on
salassapitosäännösten estämättä annettava maksutta hänen
pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi
välttämättömistä asiakirjoista. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa
valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastajan apuna voi olla
tarkastuksen toteuttamiseksi tarpeellisia asiantuntijoita.
Poliisin on tarvittaessa annettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirastolle ja aluehallintovirastolle virka-apua tarkastuksen
suorittamiseksi. (22.12.2009/1541)
Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa.
Tarkastuksessa erityisesti huomioon otettavista asioista ja
tarkastusmenettelyn tarkemmasta sisällöstä sekä tarkastuksessa
pidettävästä pöytäkirjasta ja sen säilyttämisestä ja säilyttämisajasta
voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella.
HALLINNON SISÄINEN VALVONTA – KUNNAT
􀁸 kunnanhallituksen keskeinen asema
- laillisuuden valvonta päätösten täytäntöönpanon
yhteydessä (KuntaL 56 §)
- kunnan alempien elinten päättämien asioiden
ottaminen käsiteltäväksi (otto-oikeus, KuntaL 51 §)
􀁸 luottamushenkilöillä on itsenäistä valvontavaltaa
- tiedonsaantioikeus toimessaan tarpeellisista
asiakirjoista (ei salassa pidettävät asiakirjat)
􀁸 tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan jäsenten laaja
tietojensaantioikeus (KuntaL 74 §)
- Hallinnon sisäisen valvonnan yksi funktionaalisesti
merkittävä erityismuoto on julkisen talouden valvonta
KUNNALLISTALOUDEN VALVONTA
Kuntalähtöinen valvonta:
Sisäinen valvonta
- sisäinen tarkkailu
- seuranta
- sisäinen tarkastus
Ulkoinen valvonta
- asukkaiden valvonta
- tarkastuslautakunta
- tilintarkastus
Valtionvalvonta:
- aluehallintovirastot ja valtionapuviranomaiset
- erityiset finanssivalvontaorgaanit
HALLINTOKANTELUSTA
LAILLISUUSVALVONNAN MUOTONA
􀁸 Keskeisin yksilön käytössä oleva hallinnon valvonnan
vireillepanomuoto
􀁸 Hallintokantelun tekemistä, käsittelyä ja
oikeusvaikutuksia ei ole erikseen säännelty
􀁸 Käsittely hallintomenettelyssä (hallintolain rajoitettu
soveltaminen, paitsi EOA ja Oka)
􀁸 Ei ehdottomia määräaikoja eikä tiukkoja
muotovaatimuksia
􀁸 Vireillepanovalta lähtökohtaisesti ’kenellä tahansa’
􀁸 Kantelun kohteena hallintopäätös ja/tai tosiasiallinen
(hallinto)toimi tai -toiminta
􀁸 Kantelun tutkimisvalta voi kohdistua myös
menettelyyn ja toiminnan laillisuuden arviointiin
(myös esim. hyvän hallinnon vaatimusten arviointiin)
􀁸 Kantelun johdosta hallintotoimi tai –päätös ei
kumoudu
􀁸 Toimet virkavastuun toteuttamiseksi voidaan
käynnistää
Kuinka kantelu tehdään?
(Eduskunnan oikeusasiamiehen ohjeistus)
Kantelun voi tehdä kirjoittamalla oikeusasiamiehelle
vapaamuotoisesti tai käyttämällä kantelulomaketta.
Kantelu on suotavaa tehdä kotimaisilla kielillä tai tarvittaessa
englanniksi. Kantelu osoitetaan eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Kantelussa on mainittava:
􀁸 kenen tai minkä viranomaisen menettelyä kantelija arvostelee
􀁸 mitä menettelyä tai päätöstä kantelija pitää lainvastaisena
􀁸 miksi kantelija pitää menettelyä tai päätöstä lainvastaisena
􀁸 onko asia vireillä tuomioistuimessa tai muualla.
Kanteluun on hyvä liittää kopiot asiaa valaisevista
päätöksistä ja muista asiakirjoista.
Kantelusta tulee käydä ilmi:
􀁸 kantelijan nimi ja osoite
􀁸 mielellään puhelinnumero
􀁸 mahdollinen sähköpostiosoite.
Oikeusasiamies ei tutki nimetöntä kantelua.
Kantelun lähetys
Kantelun voi toimittaa postitse, faksitse, sähköpostitse tai
lähettämällä sähköisen kantelulomakkeen.
Lähde:
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/kuinka.htx
11.11.2009 OKV/959/1/2007
Lastensuojelu - Hyvä hallinto - Rajoitustoimenpiteet
Diaarinumero: OKV/959/1/2007
Antopäivä: 11.11.2009
Ratkaisija: AOK
Sosiaalitoimen ja perhekuntoutuskodin menettely
Kantelija arvosteli poikansa kohtelua tämän ollessa
sosiaalilautakunnan huostaanottamana sijoitettuna
perhekuntoutuskotiin.
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti päätöksessään kaupungin
sosiaalitoimen huomiota asiakirjojen luovuttamista
koskevien ohjeiden noudattamiseen, yhteydenpidon
rajoittamista koskevien päätösten tekemiseen
lastensuojelulain säännösten mukaisesti ja siihen, että
sosiaalityöntekijän tulee huolehtia yhteydenpidosta
huostaan otettuun lapseen myös tapaamalla tätä
sijoituspaikassa. Lisäksi sosiaalitoimen huomiota
kiinnitettiin siihen, että huostaanotetun lapsen ammatillista
opetusta ei eräinä ajanjaksoina järjestetty ammatillisesta
opetuksesta annetun lain mukaisesti.
Päätöksessä kiinnitettiin myös perhekuntoutuskodin
huomiota yhteydenpidon rajoittamista, henkilökatsastusta
ja aineiden ja esineiden haltuunottoa koskevien päätösten
tekemiseen lastensuojelulain säännösten mukaisesti sekä
ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen siitä annetun lain
mukaisesti.
OIKAISUVAATIMUKSEEN PERUSTUVA
ITSEOIKAISU
Hallintolain (434/2003) tarkoittama itseoikaisu
- oikaisuvaatimusmenettelyn valossa
􀁸 korjaamismenettely ei ole muutoksenhaun edellytys
􀁸 korjaamisvaatimuksen hylkäävään päätökseen ei voi
hakea muutosta
􀁸 korjaamisvaatimuksen tekemiselle on 5 vuoden
määräaika
􀁸 korjaaminen voi tapahtua myös viranomaisen
aloitteesta
􀁸 viranomaisella ei ole velvollisuutta korjata asiavirhettä
􀁸 asiavirheen voi korjata ilman asianosaisen
suostumusta vain, jos virhe on ilmeinen ja se on
aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä
􀁸 kirjoitusvirhettä ei voi korjata, jos se johtaa
asianosaiselle kohtuuttomaan tilanteeseen
􀁸 myös lainvoiman saanut tai valitusviranomaisessa
vireillä oleva päätös voidaan korjata
Hallintolain mukainen virheen korjaamismenettely
’täydentää’ kuntalain mukaista oikeussuojaa erityisesti
silloin kun oikaisuvaatimusaika on kulunut umpeen.
MUUTOKSENHAKU HALLINTOPÄÄTÖKSEEN
(- erityisesti oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus)
Muutoksenhakuoikeuden lähtökohdat
Muutoksenhakuoikeus on perusoikeus
􀁸 jokaisen oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan
koskeva päätös tuomioistuimen tai muun
riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi
Muutoksenhakuoikeudesta säädetään
hallintolainkäyttölaissa (HLL, 1996/586)
􀁸 Hallinnon oikeussuojaa koskeva yleislaki, jossa
säädetään:
- Valitusoikeuden edellytyksistä
- Valitusosoituksesta
- Puhevallan käyttämisestä
- Valituksen tekemisestä
- Valituksen vaikutuksesta päätöksentekoon
- Asian käsittelystä ja selvittämisestä
- Valitusviranomaisen päätöksenteosta
- Päätöksen korjaamisesta
Säännönmukainen muutoksenhaku
Muutoksenhakukeinot:
􀁸 varsinaiset (säädettynä muutoksenhakuaikana
käytettävissä)
- hallintovalitus, kunnallisvalitus (esivaiheena
oikaisuvaatimus ja oikaisuvaatimusmenettely)
􀁸 ylimääräiset (säännönmukaiset muutoksenhakukeinot
eivät ole (enää) käytettävissä
- prosessuaalinen kantelu, purku, menetetyn määräajan
palauttaminen
Säännönmukaisista hallinnollisista
muutoksenhakukeinoista muodostuu
hallintovalitusjärjestelmä:
- varsinainen hallintovalitus
- kunnallisvalitus
- perustuu kuntalain (365/1995) erityisiin
valitussäännöksiin (11 luku)
- kirkollisvalitus
- vaalivalitus
Oikaisuvaatimus ja oikaisuvaatimusmenettely
muutoksenhakuoikeuden erityispiirteenä
Käyttö merkittävintä kunnallisoikeuden ja vero-oikeuden
alueella
􀁸 kuntalaki (365/1995) 89 §
􀁸 Laki veromenettelystä (1558/1995) 61-66 §
Pakollinen esiaste ennen kuin asia voidaan saattaa
tuomioistuimen käsiteltäväksi
Hallintomenettelyä (hallintolain 434/2003 soveltaminen jos
asiasta ei ole kuntalaissa säännöksiä)
Oikaisuvaatimusmenettelyssä on lainkäytön pirteitä:
􀁸 vaatimus on tehtävä määräajassa
􀁸 määrämuotoisuus (oikaisuvaatimusohjeet)
􀁸 ratkaisu vain niihin kysymyksiin, joihin on vedottu
Sisällöllisesti lähellä hallintovalitusta haettaessa muutosta
sosiaalihuollon viranhaltijapäätöksiin (ks. sosiaalihuoltoL
45 §)
KHO 30.04.2001/978
Kuntalain 90 §:n 1 momentin (26.3.1999/435) mukaan
kuntayhtymän 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen
päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallintooikeudelta.
Saman lain 81 §:n 1 momentin mukaan kuntayhtymän
päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa, tai
päätösvaltaa käyttää perussopimuksessa määrätty
jäsenkuntien valitsema toimielin.
Oravaisten, Vöyrin ja Maksamaan kansanterveystyön
kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymän
ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous.
Perussopimuksen mukaan kuntayhtymällä on myös hallitus,
johon kukin jäsenkunta valitsee sovitun määrän jäseniä.
Kun otetaan huomioon, että kuntayhtymän ylintä
päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, jäsenkuntien valitsema
kuntayhtymän hallitus ei ole sellainen kuntalain 81 §:n 1
momentissa tarkoitettu päätösvaltaa käyttävä toimielin,
jonka päätöksestä voidaan valittaa kuntalain 90 §:n 1
momentin mukaisessa järjestyksessä suoraan hallintooikeudelle,
vaan hallituksen päätökseen on ensin vaadittava
oikaisua kuntalain 89 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyn
mukaisesti.
Kunnallisasia - Kuntayhtymä - Oikaisuvaatimus vai
kunnallisvalitus - Ylin päättävä toimielin - Yhtymäkokous -
Kuntayhtymän hallitus
Kunnallisvalitus
Lainkäytön kategorisoinnissa hallintovalituksen käyttöalaa
voidaan pitää yleisenä
􀁸 koskee ”hallinnollisia asioita” silloin, kun lainkäytöstä
niiden osalta ei ole säädetty toisin
Kunnallisvalitusta voidaan pitää puhtaasti hallinnollisessa
(hallinto-oikeudellisessa) mielessä hallintovalituksen
alalajina
􀁸 yhtäläisyydet hallintovalituksen kanssa
Julkisen vallan käytön ja julkisten hallintotehtävien hoidon
erityisluonteesta (kunnallinen itsehallinto) johtuen
kunnallisvalitus tulee nähdä omana erityisenä
valitusmuotonaan:
- kunnan jäsenyyteen sidottu valitusoikeus
- laillisuusvalitus
- kassatorinen (päätöksen kumoaminen ja poistaminen
taikka kumoaminen ja palauttaminen uudelleen
käsiteltäväksi)
- yksinomainen valitusmuoto valtuuston päätösten ja
kunnan yleisen toimialan osalta (hallintovalitus -
yksityisyyden suojan turvaaminen)
KHO:2003:17
Hallintolainkäytön järjestyksessä ei tullut tutkia, oliko kunnan
työsuhteisen toimen täyttämisessä syyllistytty ikäsyrjintään ja
sukupuolen perusteella tapahtuneeseen syrjintään.
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n
valituksesta kuntalain 90 §:ään viitaten kumonnut
vesihuoltopäällikön ja teknisen lautakunnan päätökset. Hallintooikeuden
mukaan lautakunta ei ole osoittanut, että
vesihuoltopäällikön menettely olisi johtunut muusta,
hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta. Se katsoo siten, että
päätökset ovat naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun
lain 7 §:ssä tarkoitettuna syrjintänä lainvastaiset.
X:n kaupunginhallitus on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös
kumotaan. Vesihuoltopäällikön päätös ei ole syntynyt
virheellisessä järjestyksessä eikä päätöksen tehnyt viranomainen
ole ylittänyt toimivaltaansa. Kysymys on yksityisoikeudellisesta
työsopimuslain mukaisen toimen täyttämisestä. Riitaisuudet, jotka
koskevat sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää tointa
täytettäessä, on ratkaistava yksityisoikeudellisen lainkäytön
järjestyksessä. Hallinto-oikeuden ei olisi siten tullut lausua
syrjinnästä, joten hallinto-oikeuden päätös tulee kumota
kokonaisuudessaan.
KHO: Kun valituksessa ei ole esitetty muutakaan sellaista
perustetta, jonka perusteella asia voitaisiin tutkia
hallintolainkäytön järjestyksessä, korkein hallinto-oikeus poistaen
vesihuoltopäällikön päätökseen liitetyn oikaisuvaatimusohjeen ja
teknisen lautakunnan päätökseen liitetyn valitusosoituksen kumoaa
ja poistaa teknisen lautakunnan oikaisuvaatimukseen antaman
päätöksen ja hallinto-oikeuden päätöksen ja jättää A:n valituksen
tutkimatta. Vesihuoltopäällikön päätös jää siten voimaan.
Kuntalain (365/1995) mukaisen oikaisuvaatimuksen ja
kunnallisvalituksen tutkimatta jättäminen:
jos päätös, johon oikaisua tai muutosta haetaan, koskee vain asian
valmistelua tai täytäntöönpanoa (91 §)
jos oikaisuvaatimuksen tekeminen tai muutoksenhaku on kielletty
(99 §)
jos vaatimuksen tai valituksen tekijä ei ole kunnan jäsen tai
asianosainen (92 §)
jos oikaisuvaatimus- tai valitusaikaa ei ole noudatettu (93 §)
jos kunnallisvalitus on tehty ainoastaan
tarkoituksenmukaisuusperusteilla
Tutkittavaksi otettu oikaisuvaatimus:
Voidaan hylätä, jos sekä tarkoituksenmukaisuus- että
laillisuusperustein
Oikaisuvaatimuksen hyväksyminen merkitsee uutta päätöstä, josta
voi tehdä kunnallisvalituksen
Tutkittavaksi otettu kunnallisvalitus:
Tulee hylätä, jos kuntalain 90 §:n mukaisia laillisuusvirheitä ei ole
Valituksen hyväksyminen merkitsee päätöksen kumoamista ja sen
lisäksi mahdollisesti asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi




--------------------------------------------------------------------